Katson uutena vuonna peiliin juhlintaa varten pukeutuessani.

En tykännyt. Näytän lihoneen jonkin verran: vaakaa minulla ei ole, mutta olen kasvamassa nykyisestä vaatekoostani ulos. Vatsa ja jenkkakahvat tahtovat vapauteen housunkauluksen kautta. Varmistin ongelman olemassaolon viime viikolla vaatekauppakäynnillä: uudet saman koon farkut tuntuivat todella ikäviltä päällä.

Oletan että ongelmana ei ole pelkästään lihominen eli nautittujen ylimääräisten kalorien varastoituminen elimistöön. Ongelman alkujuuret ovat masennuksessa: kun ei kykene nousemaan sängystä, ei kykene poistumaan asunnosta, ei kykene siivoamaan tai ylipäänsä juuri mihinkään toimintaan, lihaskunto laskee aika nopeasti. Masennuksen aikana ei ollut nälkä, ja syöminen olisi ylipäänsä vaatinut jonkinlaista toimintaa, joten kalorien saanti oli aika tavalla linjassa kulutuksen kanssa. Nyt kun masennuksesta on päästy eroon, kulutus ei ole kasvanut samassa tahdissa syömäinnon ja ruuanlaittokyvyn kanssa.

Masennuksen aikana ruokavalio koostui lähinnä juustovoileivistä, muroista, pasta bolognesesta ja pakastepizzasta.Olen viimeisen puolen vuoden aikana yrittänyt syödä paremmin: useamman annoksen vihanneksia ja hedelmiä päivässä, vähemmän leipää ja pizzaa ja enemmän uusia ruokalajeja. Olen jopa kehitellyt omia reseptejä, ruuan kanssa leikkiminen on yksi helpoimpia tapoja hypätä tuttujen rajojen ulkopuolelle ja laajentaa maailmaansa, joka on kaventunut masennuksen aikana.

Mutta nyt on sitten olennaista ottaa se vaikeampi askel ja aloittaa ruumiin tervehdyttäminen mielen tervehdyttämisen ohella. Tarkoitus on kehittää noin 5-8 rasvakudoskilosta muutama kilo lihaksia, minkä ei pitäisi olla mitenkään vaikea temppu noin periaatteessa, sillä lihas painaa enemmän kuin rasva. Vaakaa en aio ostaa, sen sijaan käytän peiliä ja housunvyötäröä mittanauhana. Ilmainen päivittäinen kalorientarkkailuohjelma löytyi osoitteesta www.thedailyplate.com: muualla on mahdollisesti parempia, mutta otin tämän kun se sattui silmään ja on helppokäyttöinen.

Jotta laihduttaminen ja kuntoutuminen ei tunnu liian suurelta asialta, en aio tehdä tästä liian suurta numeroa. Yritän vähän vähentää kerralla nauttimani ruuan määrää ja pitäytyä herkuissa selvästi yhdessä annoksessa per päivä. Liikuntaa lisään kävelemällä pari kertaa viikossa töihin ja kiipeilemällä portaita hissin sijaan, ehkä jossain vaiheessa uskaltaa jopa käydä lenkillä. Lenkkeily näyttää olevan se liikuntamuoto, joka olisi aikataulullisesti helpointa harrastaa, mutta josta vanhat koululiikuntatuntikokemukset tulevat kaikkein akuuteimmin mieleen.