Kävin sitten töissä torstaina ja perjantainakin ja sain jopa asioita ihan mukavasti aikaiseksi. Eilen oli vapaapäivä, sain uusia vaatteita. Mukavampi mennä töihin kun tietää näyttävänsä siistiltä.

Huominen töihinlähtö on jo vähän pelottavaa, mutta huomasin perjantaina, että lähteminen on sitä helpompaa, mitä vähemmän painoarvoa annan lähtemiselle. Lähteminen on suoritettu siinä vaiheessa oikein kun ollaan metrossa. Ja muulla ei sitten ole niin väliä: jos eväät unohtuvat, voin käydä lähikaupasta jotain; jos avaimet unohtuvat, voin soittaa miehelle,  että on kotona tiettyyn aikaan;  jos  joku materiaali jää,  keskityn sitten töissä johonkin muuhun.

Tänäänkin on ollut työpäivä, joka johtuu puoliksi työsuunnittelusta ja puoliksi työn aloittamisen jälkeen iskeneestä inspiraatiosta. Erittäin hyvä kombinaatio.